Hauskaa joulua!

Plääh... me ei oo vieläkään päästy Kaiuksen kans alkuun Michelangelo-tutkielman kans. Pitää siis lähtee hommiin joululomalla. Mut eiköhän toi kuitenki oo aika nopee juttu. Käydään katsomassa muutamaa patsasta ja pohditaan syvällisiä. Kai niitä patsaita löytyy Roomasta?

Mut muuten on kyl ihan joulufiilis! =)

Voi syksy!

Roomaki osaa olla joskus harmaa. Tällasina viikkoina ois hauskaa olla Napolissa tai Sisiliassa tai jossain etelässä. Plääh. Koulutyöt kasaantuu ja kaikkee ei jaksas. =(

Ja sit vielä meidän taidehistorian ope päätti, että mun on tehtävä kurssityö Kaiuksen parina! Siis just Kaius, kaikista maailman... (tai no siis, taidehistorian lukiokurssin), noin kaheksastatoista ihmisestä. Ei auttanu, vaikka mä selitin, että mä joudun sietämään Kaiusta muutenkin aivan riittävästi. (Kaius oli siis sairaana sillon kun tehtävää annettiin, eli se ei kuullu mun valitusta. Vaikka kai se on jo sen 16 vuoden aikana jolloin mä oon puhunu ymmärrettävää kieltä oppinu, että sanat voi olla joskus vähä turhanki kärkkäitä.)

Enivei, signora Vespucci oli valituksille kuuro. Mä nyt teen sit Kaiuksen kans 20-sivuisen kurssityön Michelangelo Buonarrotin veistostaiteesta. (Mä siis valitsin aiheen. Kaius ois kuitenki toivonu etruskeja tai jotain muuta tosi vanhaa ja tylsää. =P ) Michelangelohan on ihan hauska tyyppi kaikessa synkkyydessään, mutta millon meillä ois tohon työhön aikaa? Mun futisjoukkue pääsi jatkoon cupissa, nyt ollaan jo Italian 32 parhaan tyttöjoukkueen joukossa. Treenejä ja pelejä on pitkin viikkoo, varmaan joululomallaki.

Back to school (yeah?)

Koulut sit alko taas - ja mikään ei tunnu muuttuneen. 

Cristophe on edelleen samanlainen idiootti kuin ennenki. (Se kai jotenki luulee, että Leo on syy siihen että mä jätin sen, vaikka oikee syyllinen tuijottaa sitä peilistä joka aamu kun se yrittää tehä liian isolla geelimäärällä wannabe-JustinBieber-kampaustaan.)

Filottin vitsit on ihan samoja kun vuos sitten (haukotus). Mut hei, mä kuulin että se jää eläkkeelle ens kesänä. Ehkä me sit saadaan vielä viimesiks opiskeluvuosiks vähän elävämpi hissanopettaja? 

Jotain uutta sentään: Irina muutti asumaan Giannin kans omaan kotiin. Eli isä pitää mua ja Kaiusta viimeinki tarpeeks isona selviämään ilman au-pairia. No, selvästi enempi Irina on parin viime vuoden aikana viettänytki aikaa Giannilla kun meillä. 

Ai niin, ja Leo on ajanu prätkäkortin. Se on lainannu muutaman kerran Giannin pyörää. Ei. En oo suostunu kyytiin. Ehkä sit, jos oltas jossain toisessa kaupungissa, mut Rooman liikenne... you know. =P

Ostetaan: tietokone...

Tää alkaa tuntuu jo liiankin tutulta mun läppäreille. Taas kerran pitäis ostaa uus. (Onneks sponsori on jo tiedossa.)

Melkonen viikonloppu takana - tietokoneellekki. Ensin loppu virta ja sit ilmassa oli sähköä ihan liianki paljo. Ja suunnilleen samaa kaavaa noudatti mun, Kaiuksen ja Leonki viikonloppu, mut... Ihan maailmanrauhan kannalta jätän yksityiskohdat väliin. ;)

Tän kaiken jälkeen loppuloma onki sit toivottavasti lähinnä hiekkarantaa ja aurinkoo. Bongasin just, että Ateenan lähistöllä ois Alexander Beach. Jätetään väliin. Ei enää yhtään pientä tai suurta Aleksanteria muutamaan viikkoon, parakaló!

(Lähetetty Android-puhelimesta)

Palikat alkaa loksahdella

Uus aamu, kirkkaampi mieli. Kun Leo tuli mukaan kuvioon, alko palapeli suunnilleen hahmottua. Me tiedetään (ehkä) mitä nää tyypit haluaa. Harmi vaan, että me kolme (siis edelleen ehkä) taidetaan olla osa sitä.

Ja sit mun koneen akku vielä näyttää punaista. Great! (muttei kuiteskaan ihan Alexander the Great, vois joku vitsikkäämpi heittää =P )

Räjähtävin terveisin, tosiaan...

Menin sit vitsailemaan viel viime päivityksen lopuksi. No, me oltiin (valitettavasti) oikeessa. Ja nyt meillä on kohta puolet Kreikan poliiseista perässä. Mut Silvack Holmes ja uskollinen avustaja Kaiutson hoitaa kyl kaiken.

K tavailee saksankielistä kirjaa vuodelta 1943. Sisälehdille lyöty leimoja natsikotkalla. Huonossa seurassa ollaan... =(

Savua ja selfieitä

En ois aamulla ihan ekaks uskonu päätyväni anarkistikahvilaan, jossa jengi polttaa... no jätetään kertomatta, jos vaikka isäki lukee tätä... (ja iskä, en minä kuulu siihen "jengiin").

Enkä ois uskonu, että rikon puhelinsalaisuutta ja murtaudun meen ilman omistajan lupaa sisään talonrötisköön. Mut hauskaa ollu, toistaseks. =)

Pitää lopetella, mun vieressä on parikymppinen (söpö) amerikkalaispoju, joka luulee että oon vaan tyhjäpäinen bimbo päivittämässä viimesiä omakuvia instagramiin. Ehkä mä saan vielä jotain hyödyllistä tietoo tolta Alexilta! See u!

Räjähtävin terveisin,

Silva

(Lähetetty Android-puhelimesta)