Auringonpistos vai liikaa kirjaston tunkkaisuutta???

Mä kun luulin että Kaius on outo. Mutta ei se tällanen oo vielä aiemmin ollu. Onko se ollu liikaa auringossa, vai sit ihan liian vähän?

Okei, isän nimmarin väärennös oli vielä ihan odotettavaa Kaiukselta. Mutta mikä toi hätävalhe tänään oli? Miks se punasteli kun mä aloin puhua tytöistä? Mistä isän löydöstä Kaius höpisi? Keitä ne suomalaiset vieraat oikein on?

Mä yritin googlettaa Ovaskaisen taustoja, mutta ei mitään. Ei edes sähköpostiosotetta. Kirjekyyhkylläkö siihen saa yhteyden? Vai pullopostilla..?

No, mut oli meillä joka tapauksessa ihan hauskaa Leon kanssa ilman Kaiustaki. Vuhuu... mä opin parkouria! =)

Nuorisorikollinen Kaius! =D

Voi velipieni mitä teit! Kyllähän mäkin tiedän, että isän nimikirjoitus on helppo väärentää koulun papereihin, mutta ei kai kukaan yritä kirjoittaa viivalle "Benito Mussolini"... Paitsi Kaius. =P No, onneks rehtori ei ollu kovin ärtyisä tänään.

Ihana kun aurinko paistaa. Tänään ois just sopiva iltapäivää lähtee Villa Pamphiliin. Ottaa mukaan frisbee tai jotain. Huomenna on muuten Giannin synttärit! =)

Butummm!!!

Ja mä kun valitin, ettei Roomassa tapahdu mitään...

Eilisiltana joku sit yritti räjäyttää yhden suurlähetystön maata kiertävälle radalle. Onneks se oli kaupungin toisella laidalla, eikä kukaan kuollu.

En mä kyllä ehkä ihan tällasta actionia kaivannu, vaan jotain jännitystä omaan elämään...

Brrrhhh... kylmää (ja tylsää)

Talvi vaan jatkuu Roomassa. Lämpötila ei nouse juuri kymmentä astetta korkeemmalle, vaikka on jo kohta huhtikuu. Koko kaupunki tuntuu olevan umpijäässä. Mitään ei tapahdu. Varmaan edes bussilinja 64:n taskuvarkaat ei viitsi palelluttaa sormiaan tällä säällä, vaan oottaa rauhassa kevättä ennen liiketoimiensa aloittamista.

Isä vaan kaivaa ja kaivaa. Se varmaan on kohta Kiinassa. No ei oikeesti. Kuoppa ei oo vielä kahtakaan metriä. "Tosiaankin. Olemme nyt juuri mielenkiintoisessa saumakohdassa, jossa tasavallanaikaisen vulgaarilatinan regularisoituminen...." blaaaaaa. Ja Kaius on yhtä lailla omassa avaruudessaan. Se ei ees huomaa, että rinnakkaisluokan Federica on ihastunu siihen.

Miks ei koskaan tapahdu mitään jännää? =P

Välineurheilua

Jehee! Nyrjäytin nilkkani jalkapallotreeneissä, mutta käytin parin viikon toipumisajan tehokkaasti. Nyt tietokone on oikee turbomalli. Pääsin sisään hakkerichättiporukkaan, jolta sain vinkkejä uusista ohjelmista. Jäljitykseneston päivittämisellä teen mun liikkeiden seurannan entistä hankalammaks. Antikryptaajan evo-versio pystyy menemään läpi jopa MD2-suojauksista. Ihan kun kulkisin internetissä seinien läpi. =D Kukaan ei näe mua.

No, koneen laskutehoa noi ohjelmat joka tapauksessa kuluttaa. Viimeseks päätin vielä korottaa prosessorin kellotaajuutta. Nopeus kasvo, mutta välillä kone tuntuu kuumenevan aika tavalla. Mut mitä siitä. Nyt on talvi. Aina voi avata huoneen ikkunan. =)

Nilkkaki on taas kunnossa. Silva hyökkää jälleen.

Isä ja the Kuoppa

kuoppakuoppakuoppakuoppa... 

 - Tiivistelmä H. Puustisen viime aikojen henkivimmistä ajatuksista

Ehkä isä nyt malttas puhua vähemmän, kun se lopulta pääsi eilen lopultakin kaivaustöihin. Viikonloppuna meillä kävi joku sen työkaveri kulttuuriministeriöstä, Penderetzki. Kuuntelin sivukorvalla juttuja ja äijä oli ihan yhtä kuivakka kuin miltä näyttiki. (Ja isän huumorintajun tason tiesin monen vuoden ihmiskokeen perusteella.) Tiedossa lienee muutama kuukausi puuduttavaa tylsyyttä sekä isälle että tolle puolalaiselle. Mut jospa isä tosiaan jättäs meidät rauhaan jaaritteluiltaan.

Ai niin, on sille jotain vieraita tulossa Suomesta asti noille kaivauksille. Mitähän neki kuvittelee näkevänsä? Ehkei ne tiedä, ettei meidän isä ole mikään Tutankhamonin haudan löytäjä...

Kohta 15

Hauskaa uutta vuotta!

Me tultiin viettämään joulua mummolaan. Jopa isä maltto olla pari päivää puhumatta keväällä alkavista kaivauksistaan (no, ei tosin enää... se soittaa just jollekin Penderetzkille, joka on yhteyshenkilö museovirastossa. Miks muutaman kuopan kaivamista pitää valmistella noin järjettömän monimutkaisesti?).

Ja huomenna sit palataan Roomaan. Koulu jatkuu ens viikolla. Älkääkä unohtako, että kymmenen päivän päästä mulla on myös synttärit. Lahjaksi? Hmmm... tavanomaisten maailmanrauhan ja vakoiluohjelmien torjunnan unohtamisen ohella uudet nappulakengät ois kivat. Ekat alkaa olla jo Via Vitellian tekonurmi- ja sementtikenttien pahasti kuluttamat.

Vielä loppuun hehkutus: sain yhdeltä nettitutulta aiempaa tehokkaamman antikryptaajaohjelman. Se pystyy purkamaan suojauksia kolme kertaa edellisversiota nopeammin. Tietokoneen prosessori vaan vinkuu, kun antikryptaaja laskee todennäköisyyksiä ja etsii vaihtoehtoja koodinmurtamiseen.